Eilen oltiin Stuttgartissa NRJ Music Tourilla soittamassa. Päivä alkoi herätyksellä 0630 kotona Helsingissä ja toki unta oli taulussa tasan 2 ja puoli tuntia ja eikun Jukkaa hakemaan taxilla ja lentoasemalle. Mun oli tarkoitus nukkua koneessa mutta koko matka höpistiin juttuja ja kun päästiin Frankfurtiin oli väsymys ihan kauhea.
Luottokuski Dirk oli vastassa kollegansa Stefanin kanssa minivanillaan. Dirk oli joku kuukausi sitten kuskaamassa mua ja Jannea ympäri Saksaa viikon verran kun oltiin akustisten kitaroiden kanssa kiertämässä radio- ja TV asemia. Silloin Dirk kyyditsi mua kiltisti lääkäriin keskellä yötä kun flunssa oli tuhota kurkun. Maksoi jopa lääkkeet omalla rahallaan kun vain käteinen kelpasi.
Julia, Bob ja Bobin tytär Rosie odotti meitä hotellilla ja vedettiin pikainen lounas napaan ennen kuin siirryttiin areenalle NRJ tapahtuman kuljettajien kyydissä. Paikka oli tosi makeesti laitettu illan karkeloita varten. Joku 10.000 hengen areena joka kuulemma tulisi täyteen. Sound check sujui kerrankin tällaisella radiokeikalla mutkitta. Meillä on mukana MP-Mikon ja Etupää-Mikon lisäksi uusi teknikko Karri, joka vaikuttaa hyvältä sälliltä. Tsekin jälkeen kuumaan suihkuun hotellille. Kurkku on taas jotenkin kipeä.
Ihan sairaan makee keikka. Lavalla oli joku 10 metriä pitkä cat-walk, jota pitkin Janne, Raul ja mä päästiin keskelle yleisöä spottivalojen loisteessa. On aika makeeta seistä keskellä 10.000 ihmistä joilla on kädet pystyssä ja ne laulaa sun biisiä. Viiden biisin lyhyt keikka (Choose to be me, Diamonds, Forever Yours, Fairytale ja All because of you) ja takahuoneeseen valumaan hikeä. Varmaan siistein veto saksassa ikinä. Meidän uusi lavateknikko Karri kaatoi mulle mukiin kulauksen rommia ennen Forever Yoursia että lima lähtisi flunssaisesta kurkusta. Auttoi!
Keikan jälkeen oli meet and greet paikallisen NRJ:n kilpailun voittajien jossa oli palkintona päästä tapaamaan meitä hikisinä (!!??) keikan jälkeen. Sata valokuvaa ja mimmarit kaikille ja viimein takahuoneeseen omaan pikkujoulurituaaliimme.
Me oltiin kukin nostettu viikko sitten Dusseldorfissa yksi nimi hatusta jolle piti ostaa 15 euron joululahja. Kaikki oli muistaneet ostaa lahjan (Janne, Raul, Sami, Jukka, Bob, MP, Mikko, Julia ja mä) Karri kuvasi ja Rosie toimi joulutonttuna.
Janne sai Julialta Takahuoneeseen Golf-pelin ja Raul sai Bobilta napatanssivarusteita. Mä olin ostanut Samille Stefan Lindforsin design kondomeja ja ovulaatiokiertomittarin, Jukka sai MP:ltä NISKATUEN (!!!) ja närästyslääkkeitä. Mikko oli ostanut Bobille Englanninkielisen Tuntematon sotilas kirjan (hyvä suomi!!) ja MP sai Jukalta tuoksukynttiläsarjan. Kaikkien harrastukset oli isossa roolissa selkeesti lahjoja valitessa. Sami oli hommannut Mikolle BMX pyöräily-lehtiä ja taskulampun ja pattereita. Julia, jolle on opetettu olennaisimpia sanontoja suomeksi sai Jannelta pipon jossa lukee ”yksi olut kiitos” ja mä sain Julialta mustan Supermies paidan jonka Tarja saa luvan pimpata lavakuntoon.
Seuraavaksi tsekattiin Bobin Lontoosta mukanaan tuomat uudet Sunrise Avenue vaatteet ja fanikamat. Jeesus että on hyvän näköisiä. Näätte pian. Tulevat myyntiin kevään aikana. Naisten pinkki huppari on maailman siistein.
Hotellilla tehtiin muutama videohaastattelu ja mä vastasin yhteen Bravo lehden haastatteluun Saksaksi Julian avustuksella. Suihkuun ja after partyihin. Siellä odottaa ainakin ilmainen juoma ja mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, myös paikallisen fan clubin porukat. Oltiin kuitenkin kaikki niin jumalattoman väsyneitä ja nälissämme että kun afterpartyissä ei ollut ruokatarjoilua, päätimme suunnata kaupungille etsimään italialaista ravintolaa. Kun Italialaista ei löytynyt eikä muutakaan, päätettiin yhteistuumin ampaista Mäkkäriin. Kaikille massut täyteen. Ja nukkumaan kolmelta!!!
Nyt ollaan siis nukuttu 10 tunnin yöunet ja ollaan kuskimme Dirkin (Captain Dirk) kyydissä kovaa vauhtia matkalla Müncheniin. Meillä on tänään vapaapäivä ja huomennakin eka rupeama on vasta viiden aikaan illalla kun treenataan tiistain PRO7 illan TV ohjelmaa varten. Tätä nukkumishommaa voisi kokeilla toistekin...
Luottokuski Dirk oli vastassa kollegansa Stefanin kanssa minivanillaan. Dirk oli joku kuukausi sitten kuskaamassa mua ja Jannea ympäri Saksaa viikon verran kun oltiin akustisten kitaroiden kanssa kiertämässä radio- ja TV asemia. Silloin Dirk kyyditsi mua kiltisti lääkäriin keskellä yötä kun flunssa oli tuhota kurkun. Maksoi jopa lääkkeet omalla rahallaan kun vain käteinen kelpasi.
Julia, Bob ja Bobin tytär Rosie odotti meitä hotellilla ja vedettiin pikainen lounas napaan ennen kuin siirryttiin areenalle NRJ tapahtuman kuljettajien kyydissä. Paikka oli tosi makeesti laitettu illan karkeloita varten. Joku 10.000 hengen areena joka kuulemma tulisi täyteen. Sound check sujui kerrankin tällaisella radiokeikalla mutkitta. Meillä on mukana MP-Mikon ja Etupää-Mikon lisäksi uusi teknikko Karri, joka vaikuttaa hyvältä sälliltä. Tsekin jälkeen kuumaan suihkuun hotellille. Kurkku on taas jotenkin kipeä.
Ihan sairaan makee keikka. Lavalla oli joku 10 metriä pitkä cat-walk, jota pitkin Janne, Raul ja mä päästiin keskelle yleisöä spottivalojen loisteessa. On aika makeeta seistä keskellä 10.000 ihmistä joilla on kädet pystyssä ja ne laulaa sun biisiä. Viiden biisin lyhyt keikka (Choose to be me, Diamonds, Forever Yours, Fairytale ja All because of you) ja takahuoneeseen valumaan hikeä. Varmaan siistein veto saksassa ikinä. Meidän uusi lavateknikko Karri kaatoi mulle mukiin kulauksen rommia ennen Forever Yoursia että lima lähtisi flunssaisesta kurkusta. Auttoi!
Keikan jälkeen oli meet and greet paikallisen NRJ:n kilpailun voittajien jossa oli palkintona päästä tapaamaan meitä hikisinä (!!??) keikan jälkeen. Sata valokuvaa ja mimmarit kaikille ja viimein takahuoneeseen omaan pikkujoulurituaaliimme.
Me oltiin kukin nostettu viikko sitten Dusseldorfissa yksi nimi hatusta jolle piti ostaa 15 euron joululahja. Kaikki oli muistaneet ostaa lahjan (Janne, Raul, Sami, Jukka, Bob, MP, Mikko, Julia ja mä) Karri kuvasi ja Rosie toimi joulutonttuna.
Janne sai Julialta Takahuoneeseen Golf-pelin ja Raul sai Bobilta napatanssivarusteita. Mä olin ostanut Samille Stefan Lindforsin design kondomeja ja ovulaatiokiertomittarin, Jukka sai MP:ltä NISKATUEN (!!!) ja närästyslääkkeitä. Mikko oli ostanut Bobille Englanninkielisen Tuntematon sotilas kirjan (hyvä suomi!!) ja MP sai Jukalta tuoksukynttiläsarjan. Kaikkien harrastukset oli isossa roolissa selkeesti lahjoja valitessa. Sami oli hommannut Mikolle BMX pyöräily-lehtiä ja taskulampun ja pattereita. Julia, jolle on opetettu olennaisimpia sanontoja suomeksi sai Jannelta pipon jossa lukee ”yksi olut kiitos” ja mä sain Julialta mustan Supermies paidan jonka Tarja saa luvan pimpata lavakuntoon.
Seuraavaksi tsekattiin Bobin Lontoosta mukanaan tuomat uudet Sunrise Avenue vaatteet ja fanikamat. Jeesus että on hyvän näköisiä. Näätte pian. Tulevat myyntiin kevään aikana. Naisten pinkki huppari on maailman siistein.
Hotellilla tehtiin muutama videohaastattelu ja mä vastasin yhteen Bravo lehden haastatteluun Saksaksi Julian avustuksella. Suihkuun ja after partyihin. Siellä odottaa ainakin ilmainen juoma ja mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät, myös paikallisen fan clubin porukat. Oltiin kuitenkin kaikki niin jumalattoman väsyneitä ja nälissämme että kun afterpartyissä ei ollut ruokatarjoilua, päätimme suunnata kaupungille etsimään italialaista ravintolaa. Kun Italialaista ei löytynyt eikä muutakaan, päätettiin yhteistuumin ampaista Mäkkäriin. Kaikille massut täyteen. Ja nukkumaan kolmelta!!!
Nyt ollaan siis nukuttu 10 tunnin yöunet ja ollaan kuskimme Dirkin (Captain Dirk) kyydissä kovaa vauhtia matkalla Müncheniin. Meillä on tänään vapaapäivä ja huomennakin eka rupeama on vasta viiden aikaan illalla kun treenataan tiistain PRO7 illan TV ohjelmaa varten. Tätä nukkumishommaa voisi kokeilla toistekin...
Diary
